http://www.linnavaanijat.com Suomalainen Castlevania-sivusto Sun, 05 Sep 2010 11:58:28 +0000 hourly 1 http://wordpress.org/?v=3.0.1 http://www.linnavaanijat.com/chronicles/comment-page-1/#comment-280 Sunn Tue, 23 Dec 2008 12:50:55 +0000 http://www.linnavaanijat.com/chronicles/#comment-280 Alkuperäinen peli tuli Japanilaiselle Sharp X68000-tietokoneelle kahdella 5 1/4 lerpulla. Paketissa on myös valmiina etiketti "user diskille", jonka käyttäjä tarvitsee pelitallennuksille. Peli vaatii 2 Mb muistia toimiakseen. Pelissä on Midi-tuki Rolandin suosituille MT-32 ja CM-64 syntetisaattoreille, mutta myös Sharpin omaa rautaa tuetaan hyvin. Musiikillisesti peli on ammattilaistason äänetoiston johdosta sarjan parasta antia. Konamin peleille tyypillisesti pelissä on myös latausmusiikki. Pelihahmoa ohjataan joko näppäimistöllä tai joystick-porttiin kytketyllä 2-nappisella peliohjaimella. Itse käytän pelisessioissa standardia MSX-pelipadia. Peli ei ole Japanin markkinoilla erityisen kallis, eli sen hinnoittelu ei poikkea Sharpin pelien edullisesta hintatasosta erityisemmin. Asia on kuitenkin aivan toisin suhdanneherkillä länsimarkkinoilla. Ebay-verkkohuutokaupan uusi hintarykäys koettiin, kun nimeltä mainitsematon fani päätti haluta maksaa pelistä lähemmäs 800 euroa. Tämän "älä myy tätä peliä mulle näin halvalla"-ilmiön jälkeen peliä on säännönmukaisesti kaupiteltu kolminumeroisilla luvuilla, vaikka hintahaitari onkin puristunut kasaan. Ilmiön hyvä puoli on se, että tarjontaa on nyt runsaasti. Kysyntä on silti sangen maltillista. Keräilijät ostavat pelin kohtuuhinnalla suoraan Japanin markkinoilta ja niinpä peliä onkin jatkuvasti tarjolla suositussa Ebay- verkkohuutokaupassa innokkaimmille faneille. Mitä Playstation-käännökseen tulee on se tunnokas porttaus PSX-raudan ehdoilla. Sharpin sfääreihin ei venytä, pikemminkin Playstation-versiosta tulee mieleen Famicom-versio, jolle Sharpin peli puolestaan oli tribuutti. No, tästä sekametelisopasta hyötyy ainakin sarjan fani. Castlevania onkin niitä pelejä, joista löytyy jokin sarjan osa lähes kaikille kuviteltavissa oleville pelikoneille. Todellinen harrastaja viihtyy kuitenkin Sharpin alkuperäispelin parissa parhaiten. Pelitunnelma on suorastaan harras Mitsumin tuplalerppuaseman hiljalleen ruksutellessa pelilevyjä. Kiireinen nykypelaaja pelaa peliä Sharp-emulaattorilla PC-mikrolla. Sharp-emulaattorissakin on ansionsa. Alkuperäinen midi-tuki toimii, joten peli on paljon autenttisempi, kuin midi-fanille mykkä PSX-versio. Mitä pelin pelattavuuteen tulee, on se sarjan veteraanille tuttua. Kaiken kaikkiaan ohjaustuntuma on tunnokas ja tasot monipuolisia. Erityisena huomiona myöhempien tasojen digitoitu puhe vakuuttaa laadukkuudellaan. Joka pojan peliä ei alkuperäisestä versiosta koskaan tule, mutta toivon mukaan mahdollisimman moni sarjan fani pääsee siihen kuitenkin tutustumaan, vaikka emulaattorivetoisesti.
Pelihahmoa ohjataan joko näppäimistöllä tai joystick-porttiin kytketyllä 2-nappisella peliohjaimella. Itse käytän pelisessioissa standardia MSX-pelipadia.

Peli ei ole Japanin markkinoilla erityisen kallis, eli sen hinnoittelu ei poikkea Sharpin pelien edullisesta hintatasosta erityisemmin. Asia on kuitenkin aivan toisin suhdanneherkillä länsimarkkinoilla. Ebay-verkkohuutokaupan uusi hintarykäys koettiin, kun nimeltä mainitsematon fani päätti haluta maksaa pelistä lähemmäs 800 euroa. Tämän “älä myy tätä peliä mulle näin halvalla”-ilmiön jälkeen peliä on säännönmukaisesti kaupiteltu kolminumeroisilla luvuilla, vaikka hintahaitari onkin puristunut kasaan. Ilmiön hyvä puoli on se, että tarjontaa on nyt runsaasti. Kysyntä on silti sangen maltillista. Keräilijät ostavat pelin kohtuuhinnalla suoraan Japanin markkinoilta ja niinpä peliä onkin jatkuvasti tarjolla suositussa Ebay- verkkohuutokaupassa innokkaimmille faneille.

Mitä Playstation-käännökseen tulee on se tunnokas porttaus PSX-raudan ehdoilla. Sharpin sfääreihin ei venytä, pikemminkin Playstation-versiosta tulee mieleen Famicom-versio, jolle Sharpin peli puolestaan oli tribuutti. No, tästä sekametelisopasta hyötyy ainakin sarjan fani. Castlevania onkin niitä pelejä, joista löytyy jokin sarjan osa lähes kaikille kuviteltavissa oleville pelikoneille. Todellinen harrastaja viihtyy kuitenkin Sharpin alkuperäispelin parissa parhaiten. Pelitunnelma on suorastaan harras Mitsumin tuplalerppuaseman hiljalleen ruksutellessa pelilevyjä. Kiireinen nykypelaaja pelaa peliä Sharp-emulaattorilla PC-mikrolla. Sharp-emulaattorissakin on ansionsa. Alkuperäinen midi-tuki toimii, joten peli on paljon autenttisempi, kuin midi-fanille mykkä PSX-versio.

Mitä pelin pelattavuuteen tulee, on se sarjan veteraanille tuttua. Kaiken kaikkiaan ohjaustuntuma on tunnokas ja tasot monipuolisia. Erityisena huomiona myöhempien tasojen digitoitu puhe vakuuttaa laadukkuudellaan. Joka pojan peliä ei alkuperäisestä versiosta koskaan tule, mutta toivon mukaan mahdollisimman moni sarjan fani pääsee siihen kuitenkin tutustumaan, vaikka emulaattorivetoisesti.]]>