Kappalelista

  1. Beginning
  2. Bloody Tears
  3. Ripe Seeds
  4. Cross a Fear
  5. Requiem For the Nameless Victims
  6. Opus 13
  7. Vampire Killer
  8. Calling from Heaven
  9. March of the Holy Man
  10. Don’t Wait Until Night

Perfect Selection Dracula Battle

Perfect Selection Dracula Battle
  • Julkaistu: 21.7.1994
  • Sarjanumero: KICA-1145
  • Julkaisija: King Records
  • Säveltänyt: Konami Kukeiha Club
  • Sovitus: Naoto Shibata
  • Soittoaika: 43:36

Arvostelu

Konamin Battle-albumi sarja on ehdottomasti yksi pelimusiikkihistorian tärkeimmistä tapauksista, se yhdisti loistavasti pelimusiikin ja heavy rockin. Konami ei tällä kertaa käyttänyt omaa Kukeiha Club tiimiänsä, vaan hankki juuri Battle-albumeita varten Naoto Shibata Projectin. Sikäläinen rock-guru Naoto Shibata hoiti sovituspuolen ohella kitaran ja basson, muista jäsenistä Jun Otsuki kitaran ja Susumu Masuda kosketinsoittimet. 6 albumia, jotka kaikki julkaistiin 1990-luvun puolivälissä sisältävät siis heavy rock sovituksia Konamin huippupeleistä. Eikä ole ihme, että Konamin lippulaivalle, Castlevania sarjalle, pyhitettiin jopa 2 albumia. Ensimmäinen niistä oli vuonna 1994 julkaistu Dracula Battle Perfect Selection.

Levyn aloittaa nerokkaasti monista Castlevania peleistä tuttu ”Beginning”. Alkuun on panostettu ja kuuntelijalle tulee heti selväksi mistä levyllä on kyse. Kappale jyrähtää käyntiin heti ja on melkoista kitaraorgasmia koko neljän minuutin kestonsa ajan.
Toisena levyllä on ehkä se legendaarisin Castlevania kappale, ”Bloody Tears”. Tämän biisin voima tulee koskettimista ja tuttu sävelmä vie mukanaan, mukaan heitetään myös pari loistavaa kosketinsooloa. Sovituksena kappale ei ole kovin uskollinen alkuperäiselle, mikä on oikeastaan hyvä asia. Näin monesti kaluttu kappale saa uutta elämää. Kitarapuolella mennään taas melkoista sooloa alusta loppuun.

Kahden ensimmäisen jälkeen ”Ripe Seeds” on pienoinen pettymys. Sovitus on melko tylsä ja etenkin rummuista puuttuu energiaa. Nostalgia pisteitäkään ei heru, koska alkuperäinen kappale löytyy Gameboyn pelistä Castlevania II: Belmont’s Revenge, johon en ole tutustunut. Kuulokkeilla kuunnellessa kappale pääsee paremmin oikeuksiinsa. Kanavakikkailua on käytetty runsaasti ja äänimaisema pyörii mukavasti päässä.

”Cross a Fear” jatkaa siitä mihin alussa jäätiin, tällä kertaa alkuperäinen kappale löytyy Dracula X pelistä. Soittimet pelaavat taas hyvin yhteen ja Naoto Shibatan kitara pääsee oikeuksiinsa, armotonta revitystä alusta loppuun. Dracula X:stä on levylle päässyt myös kaksi muuta kappaletta. Seiskakappaleena tuleva Op. 13 nojaa vahvasti koskettimiin, soolot taasen heitetään kitaralla. Ei lempikappaleitani, mutta toimivaa tavaraa silti. Samaa voi sanoa ysikappaleesta ”March of the Holy Man”. Nimensä mukaisesti kappaleen tahti muistuttaa hiukan marssimusiikkia. Jykevä äänitausta tuo siihen voimaa ja ryhtiä. Sovitukseltaan kuitenkin hiukan yksitoikkoinen.

Megadriven Castlevania Bloodlines pelistä on levylle päässyt kaksi kappaletta. Molemmat ovat sovituksina enemmänkin rockballadeja ja ne tuovatkin mukavaa vaihtelua heavy rock tykityksien väliin. Vitoskappale ”Requiem for the Nameless Victims” on erittäin vahvasti kitarapainotteinen. Kitaralle on annettu vapaa rooli kun muut soittimet jäävät taka-alalle. Hitaasti alkava eepos päättyy sellaisiin tilutuksiin, että alta pois, loistava kappale. Kasikappale ”Calling from Heaven” on sitten rauhallisempaa menoa. Koskettimet ovat taas vahvasti esillä ja lopussa kuullaan jopa kuorontynkää. Ihan toimivaa, mutta menee Ripe Seedsin kanssa kategoriaan ”enemmän olisin odottanut”.

Levyn seitsemäs kappale on jälleen legendaarista luokkaa, ainakin sen alkuperäinen versio. Onneksi uudelleen sovitettu ”Vampire Killer” toimii myös. Melodian pääosassa ovat koskettimet ja kuoro. Soolot hoitaa kitara. Ehkä olisin kuitenkin toivonut hieman kunnianhimoisempaa otetta, nyt pelataan melko varman päälle. Miksauksessa on myös tapahtunut pikku kämmi, koska kappale soi hiljempaa kuin muut.

Levyn päättää Castlevanian Arcade-versiosta otettu ”Don’t Wait Until Night”. Ei mitään erikoista levyn muuhun materiaaliin verrattuna. Kitara yllättäen pysyy yllättävän aisoissa eikä lähde pahemmin sooloilemaan. Ei levyn parasta antia, mutta silti toimivaa ja viihdyttävää. Jykevä lopetus.

Kokonaisuutena levy on loistava, vain pari kappaletta jättää hiukan toivomisen varaa, muuten mennään lujaa. Dracula Battle Perfect Selection on ehdottomasti jokaisen Castlevania- ja pelimusiikkifanin pakkohankinta, jos vähänkään pitää rock musiikista. Tosin valitettavasti tuo hankinta on tänä päivänä melko mahdotonta, koska levy on myyty loppuun jo vuosia sitten.

Koranot
25.4.2004
© 2003-2017 Linnavaanijat | Info | Mobiilisivut
Castlevania logos, artworks, games, names, etc. are copyrighted by Konami. Powered by WP - RSS