Belmont’s Revenge on lyhyesti sanottuna mainio peli. Ainakin niiden mielestä, jotka ovat pelanneet Castlevania Adventurea. Ensituntumalta voisi luulla, että Konami on vain tyytynyt päivittämään pelin musiikit ja kentät. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Sillä Konamin pojat ovat ottaneet opiksi ensimmäisen osan virheistä. Adveturen käsittämättömän takkuisesta ohjauksesta ja ylivaikeista esteistä ei ole enää tietoakaan tässä jatko-osassa (lukuun ottamatta viimeisiä kenttiä vaikeudesta puheenollen). Pelattavuus on sovitettu hyvin ja vaikeusaste on looginen. Peliin pääsee hyvin sisälle ja pelattavuus iskostuu selkäytimeen ennen loppuvastusta. Ehkäpä pieni pelillinen virhe kuitenkin tapahtuu, kun toisiksi viimeinen loppuvastus ilmaantuu eteen. Silloin vaikeusaste kasvaa aivan liian suureksi.

RautanukkePelin tarina on monipuolisen hyvä, joka erottuu aika selvästi muiden Castlevania-pelien kerronnasta. Vanhoissa tasohyppelypeleissä harvemmin mitään syvällisempää juonta kohtaa, mutta BR-pelissä on saatu jonkinlainen aikaiseksi. En halua spoilata tässä arvostelussa millään tavalla pelin juonta, joten jääköön se jokaisen pelaajan väliseksi nautinnoksi.

Grafiikka on selkeää ja hyvää Game Boy -peliksi, mitään ongelmia näkyvyydenkään kanssa ei ole. Musiikit ovat erinomaiset kuten Castlevania-peleiltä sopii odottaakin. Kappaleet ovat lyhyitä, mutta tarttuvia ja niitä jaksaa kuunnella, vaikka jäisikin johonkin hankalaan kenttään jumiin.

Kaiken kaikkiaan peli on tänäkin päivänä erittäin kannattava ostos mikäli pitää perinteisistä sivuttain rullaavista tasohyppelypeleistä. Peliä on nykyään vaikea saada käsiinsä täydellisenä pakettina, mutta pelkkänä kasettina saa pelin käsiinsä melko helposti ja hyvään hintaan vieläpä.

Arvosana Hyvää Huonoa
Musiikit ja yleinen tasonnosto Adventuresta Vaikeustason yllättävä nousu loppupuolella

×

Hae sivustolta