Castlevania Adventure - Arvostelu
Tämän pelin olemassa oloa on vaikea käsittää todeksi, mutta annettakoon anteeksi tekijätiimille, sillä tämä peli oli ensimmäisten joukossa, jotka Konami teki ja julkaisi Game Boy:lle. Kiireiden saattelemana Adventure saatettiin pihalle keskeneräisenä ja se näkyy.
Ne jotka tätä peliä ovat pelanneet tietävät mistä minä ensimmäisenä alan haukkumaan tätä peliä. No, se OHJATTAVUUS. Siis, mitä pelintekijä ovat kuvitelleet? Luulisi pelin testaajilla olevan jonkinlainen käsitys siitä miten tärkeä asia ohjattavuus on tasohyppelyissä. Sen ymmärrän, jos testaajaporukassa on ollut yli 70-vuotaita superpelaajia, jotka pelaavat nämä pelit yhdellä kädellä vahingoittumatta kertaakaan, eihän tämä niille ole vaikeaa, mutta entäpä muut pelaajat?
Pelaaja ”hiihtää” kenttää eteenpäin kuin olisi nilkoissaan rautapallot. Yksi asia mitä mieleeni yksi päivä tuli pelatessani tätä peliä oli se, että sankari (Christopher Belmont) alkaa kävelemään normaalisti, kun hän saa kuolemattomuuspallukan. Silloin kun tämä edellä mainittu erikoistoiminto on päällä, niin hahmo liikkuu normaalisti kuten tasohyppelyissä pitäisi. Valitettavasti supervoimat ovat rajalliset, joten ei niistä sen suurempaa iloa löydä.
Vaikka ohjaus on hidas ja kankea, niin kai peliä voi silti pelata? No ei todellakaan. Tämä on hyvin vaikea peli. Niin säälittävältä kuin se välillä tuntuukin, yksi lepakkokin on vaikeampi kukistaa, kuin uusimpien pelien loppuvastukset. Rotkojen ylitystehtävät kuuluisivat keskitysleireille pelattaviksi, sen verran järkyttävää tätä on pelata. Välillä ei tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä.
Grafiikka on varmaa Game Boy -tasoa: selkeää ja toimivaa. Musiikit ovat parasta mitä tästä roskaläjästä voi löytyä. En suosittele ostamaan ”pelillisesti” tätä mistään hinnasta. Keräilijöille täydellisessä kunnossa oleva Castlevania Adventure kyllä kelpaa.
| Arvosana | Hyvää | Huonoa |
   |
Musiikki, grafiikka. | Kankea ohjaus tekee pelaamisesta kärsimysnäytelmän. |