Viimeisin peliarvostelu

  • Castlevania muutti suuntaustaan muutama vuosi takaperin melko karkealla kädellä. Entisen Castlevania-nokkamiehen, Koji Igarashin, tutkimispainotteiset toimintapelit pitivät sarjan pystyssä läpi 2000-luvun alkupuoliskon, mutta sarjan menettäessä suosiotaan alkoivat uudet tuulet puhaltaa. Espanjalainen Mercury Steam brittipomo Dave Coxin johdolla sai vastuun uuden aikakauden Castlevaniasta, jolloin aiemmin japanilainen kuvaus vampyyrimaailmasta muuttui selvästi länsimaisempaan suuntaa, myös pelillisesti... (lue lisää)

Viimeisimmät kommentit

Viimeisin artikkeli

  • Espanjalainen MercurySteam onnistui siinä missä Konami aiemmin epäonnistui. Kolmen mukiinmenevän ja yhden keskinkertaisen 3D-Castlevanian jälkeen sarja on vihdoin saanut osan, jota voi liioittelematta kutsua arvostelumenestykseksi. Castlevania on palannut kehityksen kärkeen... (lue lisää)

Viimeisimmät päivitykset

TOP 5

  1. Dracula’s Curse (4,64)
  2. Super Castlevania IV (4,59)
  3. Symphony of the Night (4,39)
  4. Legacy of Darkness (4,33)
  5. Aria of Sorrow (4,28)

Hae sivuilta

Arvostelu

Aria of Sorrow jatkaa GBA:lla SoTNin viitoittamaa ”Castleroid”-linjaa (Castlevania + Metroid siis), eli kuljeksitaan ympäri linnaa kartan avulla ja kerätään taitoja tai tavaroita pomoilta joiden avulla linnassa pääsee jatkamaan uusiin paikkoihin. AoS poikkeaa kaikista muista Castlevanioista sijoittumalla tulevaisuuteen, vuoteen 2035 jolloin on tulossa vuosituhannen ensimmäinen auringonpimennys. Japanissa lukiolainen Soma Cruz ja hänen ystävänsä Mina Hakuba menevät katsomaan auringonpimennystä pyhäkköön mutta joutuvat pahimpaan painajaiseensa… Draculan linnaan.

SoTNia pelanneet ovat heti kuin kotonaan. Pelaaja ottaa 18-vuotiaan Soman roolin, ja kuten Alucard, Soma osaa käsitellä miekkoja ja erinäisiä lyömäaseita. Löytyy matkan varrelta jopa pari pyssyäkin. Pelaajan matkatessa ympäri linnan lukuisia huoneita ja käytäviä matkalla tulee vastaan kaikennäköisiä hirviöitä ja muita iljetyksiä, joita pääsee hakkaamaan. Hirviöiden hakkaaminen on palkitsevaa puuhaa, sillä ne jättävät jälkeensä rahaa, tavaroita tai oman sielunsa.

Sielujen metsästys on tärkeässä roolissa AoS:ssa. Vanhoista Castlevanioista poiketen perinteiset lisäaseet loistavat poissaolollaan, eli kirveksiä, puukkoja ja pyhää vettä ei näy missään. Sen sijaan vihollisilta saa niiden omat aseet tai taidot käyttöön jos pelaaja saa vihollisen sielun. Sielun metsästys käy helposti, pitää vain tappaa vihollinen mutta todennäköisyys sen saamiselle on pieni, paitsi bossit jotka jättävät jälkeensä pelin kannalta tärkeitä sieluja. Sielut eivät anna pelkästään aseita, vaan myös taitoja kuten kaksoishypyn, liukutaklauksen tai leijumisen, joiden avulla Castlevaniassa pääsee eteenpäin. Sielujärjestelmä toimii erinomaisesti! Se on hyvin monipuolinen ja helposti käytettävä, ja vihollisilta saadut aseet osoittautuvat paljon paremmiksi kuin perinteiset paukut. Sydämistä on luovuttu kokonaan ammuksina, joten sielujen käyttö vaatii MP:tä.

Pelin ohjattavuus on siis perus-Castlevaniaa parhaimmillaan. Ruoskasta on luovuttu mutta muilla melee-aseilla on silti edelleen nautinto pelata. Castlevaniassa on kiva liikkua ja mättää monstereita turpaan yhä uudestaan niiden sielujen saamisen toivossa, ja Soman taidot kehittyvät jatkuvasti joten vanhoissa paikoissa voi käydä, ja joutuukin käymään uudestaan jos sinne ei ennen päässyt. Jos ei tiedä mihin pitäisi mennä, niin tarkistaa vanhoja paikkoja jos siellä vaikka olisi ollut kieleke liian korkealla. Mutta nyt onkin käytössä tuplahyppy joka avaa uusia mahdollisuuksia! Salaisuuksia on linnassa löydettävänä useita, ja peliin on ahdettu pari erilaista loppua ja pieniä bonuksia läpäisyn jälkeen.

GBA:lla viimeksi nähtiin Harmony of Dissonance, joka petti faneja musiikin kannalta, joka oli suunnilleen nes-tasoa. Tällä kertaa musiikkiin ja ääniin on panostettu todella paljon, ja musiikit ovat suunnilleen midi-tasoa mukavine melodioineen. Joitakin linnan osia on kiva kierrellä ihan taustamusiikin kuuntelun takia. Mukaan on tullut paljonkin samplattua puhetta japaniksi, ja niistä saa ihan hyvin selvää. Anime-konkarit tietysti ovat onnessaan kuullessaan tasukete-huutoja Succubusilta Dialogi on mielenkiintoista mutta sitä ei tosin olla puhuttu, vaan puhetta tulee taistelun tuoksinnassa. Graafisesti peli on yksi todella kaunis 2d-peli, joka on kuin kotonaan GBA:lla. Soman liikkeet on animoitu hyvin ja on kiva katsella hänen takkinsa helman liikehdintää kuten Alucardin viittaa. Mukana on runsaasti pieniä yksityiskohtia taustalla kuten lepakoita lentämässä ja kuu loistamassa tunnelmallisesti yötaivaalla.
Suosittelen Ariaa kaikille jotka pitävät 2d-toiminnasta, tässä riittää tekemistä automatkaksi jos toiseksikin, ja sopii se ihan kotonakin pelailtavaksi. Näppärä Quicksave tallentaa pelin jos joutuu lopettamaan vaikka koulussa välitunnin loputtua.

Arvosana Hyvää Huonoa
Äänimaailma, pelattavuus Harvinaisten sielujen metsästys on puhdasta grindauspuuhaa
11.6.2004
Kirjoittanut
© 2003-2019 Linnavaanijat | Info | Mobiilisivut
Castlevania logos, artworks, games, names, etc. are copyrighted by Konami. Powered by WP - RSS