Rondo of Blood - Arvostelu

Grafiikat ovat huippuluokkaa, sehän on selvää. On ihme, että vain vuoden Super Castlevanian jälkeen Konami tekee jotakin näin kaunista. Toisaalta samana vuonna julkaistu Akumajo Dracula X68000 sisältää suurin piirtein samanlaista grafiikkaa, kuin tämäkin saa RoB paljon paremmat arvosanat grafiikan sulavuuden ja viehätysvoiman ansiosta.

Konami on tällä kertaa ottanut haasteen huomioon, tekemättä silti tästäkin ihmeestä täysin ylivaikeaa. Kenttien vaikeusasteet vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkälle mennään. Eli tässäkin Konami teki oikein. Rondon haastetaso ei missään vaiheessa ota päähän (paitsi ehkä Clock Towerissa).

Rondon upeaa musiikkia ei kannata jättää mainitsematta. Pelistä löytyy monia ikivihreitä kappaleita sekä myös henkilökohtainen suosikkini Dance of Illusions. Muutenkin musiikit ovat upeita. Ne sopivat kohatuksiinsa kuin nyrkki silmään ja ovat erittäin hyvälaatuisia, kiitos CD-formaatin.

Konami otta pelattavuudessa jonkin verran takapakkia. Hyppyjen hallittavuus ilmassa on paljon kankeampaa kuin CV4:ssä tai X680000 -pelisssä. Myös ruoskan monisuuntaiset heilautukset on otettu pois eli ainoat suunnat johon ruoskaa voi lyödä on oikea ja vasen. Takaperinkävely on pelkästään hyvä asia, mutta ainoastaan Richter osaa käyttää sitä. Toinen pelattava henkilö on nuori tyttö nimeltä Maria. Hän osaa ensi kertaa Castlevaniassa liukua ja tehdä kaksoisloikan. Upeaa!

Eli tässä on siis yksi parhaista Castlevanioista koskaan. Valitettavasti peli jäi Japaniin ja se on meille erittäin vaikeasti saatavilla. Mutta se on varmasti hankkimisen arvoinen.


×

Hae sivustolta